Suomen vanhimpiin kuoroihin kuuluva mieskuoro Viipurin Lauluveikot perustettiin 1897 Viipurissa. Kuoron nimi oli alkujaan Wiborgs Sångarbröder mutta suomennettiin vuonna 1919 nimeksi Viipurin Laulu-Veikot (W.S.B). Sotien jälkeen, vuonna 1945 Viipurin Lauluveikot kotiutui pääkaupunkiin. Evakkotaipaleelle saatiin pelastettua mukaan 1899 hankittu Steinway –flyygeli, joka yhä edelleen on kuoron aktiivikäytössä.

Kuoron arvot ja lähtökohdat kumpuavat karjalaisesta välittömyydestä, isänmaallisesta hengestä ja laulun siltojen rakentamisesta eri kulttuurien välille. Nämä tekijät ovat heijastuneet kautta aikojen kuoron konserttiohjelmistossa. Karjalaisen mieskuorolaulun lipunkantajana kuoromme sekä vaalii vanhaa että luo uutta karjalaista kulttuuria ja musiikkiperintöä. Helsingin sotaveteraanikuoron perinnekuorona ohjelmistoomme sisältyy aimo annos isänmaallisuutta. Mutta sisältyypä ohjelmistoon myös runsaasti perinteistä mieskuoro-ohjelmistoa sekä kevyempää ja viihteellisempää ohjelmistoa.

IMG 5671 Web
Konsertit

Viipurin Lauluveikkojen konserttitoiminta on kautta vuosien ollut aktiivista. Siihen sisältyvät sekä perinteiset adventtikonsertit, ja kevätkonsertit että konserttikiertueet ja kilpailumatkat.

Ensimmäisen kirkkokonsertin kuoro järjesti keväällä 1928 Viipurin tuomiokirkossa, jossa solisteina silloin olivat Emil Svartström, tenori ja Bruno Stenberg, viulu. Kotiuduttuaan Helsinkiin, Viipurin Lauluveikot on vuodesta 1953 alkaen järjestänyt poikkeuksetta joka vuosi adventtikonsertin Johanneksen kirkossa aina ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Näissä konserteissa ovat kautta vuosien esiintyneet monet maamme johtavat laulu- ja/tai urkutaiteilijat

Matkat

Kuoro on tehnyt lukuisia kuoromatkoja ulkomaille. Kohteina ovat olleet mm. Yhdysvallat, Kanada, Unkari, Bulgaria, Sveitsi, Espanja, Itävalta, Englanti, Japani, Viro, Liettua, Latvia, Puola ja Venäjä. Kuoron ensimmäinen ”ulkomaanmatka” tehtiin vuonna 1909 Saksaan. "Kotimaan" matkoja tehtiin mm. Pietariin yhteensä kahdeksan kertaa. Näistä viimeisin keväällä 1917 vei kuoron aivan konkreettisesti keskelle vallankumouksen roihua. Seuraavaa Pietarin matkaa saatiinkin sitten odotella aina vuoteen 2012 asti ja silloin se olikin jo ulkomaan matka.

 

Pro Karelia mitali 1 webÄänitteet

Kuoro on toimintansa aikana tehnyt 11 äänitettä; Joulu- ja hengellisiä lauluja, (1970), Laatokka, (1975), Oomme Karjalaa Muistelleet..., (1984), Käyn Luojalle laulamaan, (1992), Kohottakaa riemuhuuto, (1997), Viipurin Lauluveikot 100-vuotta, (1997), Adventin aikaa, (2003), Te luulette meidän unohtaneen, (2005), Yhä kohoaa tuttu torni, (2007), Isänmaalle laulamme, (2010), Karjalani, Karjalani (2012). Osaa näistä äänitteistä on edelleen saatavilla. Äänitteiden tarkemmat tiedot löytyvät täältä.

 

Harjoitukset

Ennen sotia kuorolla oli Viipurissa oma huoneisto jossa oli myös harjoitustila. Se sijaitsi Torkkeli Knuutinpojan patsaan vieressä olevassa kiinteistössä ja ikkunasta saattoi ihailla Viipurin linnan siluettia. Sotien jälkeen harjoitustilat löytyivät pääkaupunkiseudulta, kunnes ne siirtyivät nykyiseen Karjalatalon osoitteeseen Helsingin Käpylässä. 

 

Viipurin Lauluveikot palkittiin Karjalan Liiton Pro Carelia-mitalilla kesäkuussa 2009.